Malcolm McLaren

3.8. ENGLANTILAISET SITUATIONISTIT

Englannissa opiskelijaradikalismi eteni hillitymmin. ­Lä­hin­nä muis­te­taan mai­nita Horn­seyn yli­opis­ton istumalakko, vaikka­kin muissakin korkeakouluissa lakkoiltiin.^[i] ­Pe­rus­kysy­mys opis­ke­li­joil­le oli; latteasti ilmaistuna, kou­lu­tuk­sen ta­voit­tei­den tar­kis­ta­mi­nen ja opin­to-oh­jelmi­en uu­dis­tus. Myös pitkään jatku­nut Viet­na­min so­ta ja pet­ty­mi­nen Työ­vä­en­puolueeseen, sekä rans­ka­lais­ten ja ame­rik­ka­lais­ten cam­pus­ten esi­merk­ki olivat herätte­lemässä eng­lan­ti­lai­sopiskelijoita poliittiseen toimin­taan.^[ii] SI:n eng­lan­ti­lai­sen sii­ven pe­rus­tajan Ch­ris­topher Grayn kään­nök­sin De­bor­din ja Va­neige­min kir­joi­tuk­set tulivat ensi kertaa tun­ne­tuik­si saarivaltakunnassa. Vuonna 1968 SI:n ydin­jou­kos­ta pois pot­kit­tu Gray pe­rus­ti "­pro-si­tu­ationis­teik­si" kutsutun King Mob -ryh­män.^[iii] Ryh­män nimeä kanta­van leh­den ensimmäisen nu­me­ron motto lainasi­­ Karl Marxia julistaessaan­: "I am not­hing but must be eve­ryt­hing".

Tu­leva Sex Pis­tols mana­geri Mal­colm McLaren ja ­yh­ty­een graafi­nen suun­nitte­lija Ja­mie Reid opis­kelivat vuo­den -68 ke­väällä Cro­ydonissa, jossa he olivat muiden mu­kana orga­ni­soi­mas­sa opiskeli­joiden is­tu­ma­lak­koa. Situ­ationis­tien aja­tuk­set tu­li­vat heille tu­tuik­si niin King Mo­bin, mutta en­nen kaik­kea Pa­rii­sissa opis­kel­leen Fred Ver­more­lin välityksellä. Myö­hem­min Jamie Reid vie­rai­li henkilökohtaisesti Pa­rii­sis­sa tu­tus­tuakseen "neo-anar­kis­ti­siin" ryh­miin.^[iv] McLarenin poliittisen aktivismin kausi kulminoitui tämän loppu­työksi tarkoitetussa lyhytelokuvassa Oxford Street. McLare­nia kiin­nos­ti erityisesti ka­dun rai­vaa­mi­seen vai­kut­ta­nut historial­li­nen syy, samoin kun sen nykyinen roo­li mo­dernin ku­lu­tusyhteiskunnan näyt­tä­mö­nä. Vuon­na 1780 tapahtuneen ka­pi­nan seu­rauksena linjattiin uusi leveä valtakatu ­kul­ke­maan vai­keas­ti hal­lit­ta­vien, sok­ke­loisten kortte­lei­den läpi. ­­­­­­ Ase­makaava­muu­tos pe­rustui näin jo­uk­ko­liik­keiden kontrollointiin.^[v] ­SI:n psy­ko­maan­tie­teel­li­set, "vael­te­luun" (de­rivé) pe­rus­tu­vat tek­niikat pyr­kivät osoittamaan vas­taa­vanlai­sen näky­mät­tömän mani­pu­loin­nin yk­si­löä ympä­röivässä ur­baanissa ympä­ris­tössä.^[vi] His­to­rian hämä­riin unoh­tuneena ja Pa­riisin suurta val­lankumousta edeltäneenä vuoden 1780 Gordon Riots -nimellä tunnettu kapina oli löytö eng­lan­ti­lai­sil­le situ­ationisteille. Christopher Gray nimesi ryhmän­sä King Mo­bik­si kapinaa kä­sit­te­levän kir­jan mu­kaan.^[vii]

­Opis­ke­li­ja­radikalismin kärjistyminen An­gry Bri­ga­de -terroristi­järjestön kal­tai­sek­si mi­li­tan­tis­mik­si säikäytti McLarenin eroon ­po­li­tiikasta. Hän siirtyi vaa­te­kaupan ja rockin pa­riin. McLa­re­nin en­sim­mäi­nen yri­tys rock­manageri­na ta­pah­tui ame­rik­ka­lai­sen New York Doll­sin puit­teissa. McLaren puki yh­ty­een pu­nai­seen kiil­tonahkaan, esiintymisrekvisiittaan kuului myös kuva sirpis­tä ja vasarasta. Näillä eväillä yh­ty­een uut­ta ima­goa ­kut­sut­tiin mao­lai­sek­si. McLa­re­nin en­sim­mäi­nen situationistinen yri­tys muun­taa (­re­ku­pe­roi­da) po­liittisten symbolien sisältö populaarikulttuurin tyhjiksi merkeiksi epä­on­nis­tui New York Doll­sin ha­jo­tessa. Yh­ty­een ma­ni­fes­tik­si kut­suttu leh­dis­tö­tie­do­te ehti kui­ten­kin (vane­gei­mi­laisit­tain) ky­syä: "What are the poli­tics of bo­re­dom?"^[viii]

3.9. SUBURBAN PRESS

Jamie Reidille (s.1940) ke­sä­lo­mien al­ka­mi­seen kuih­tu­nut opis­ke­li­jaliikehdintä oli pet­ty­mys. Pa­rii­sin opis­ke­li­joiden liikeh­tiessä ka­duil­la ja toteuttaessa käytännössä poliit­tista ohjel­maansa, vii­pyi­li eng­lan­ti­lainen ver­sio oppilaitosten sisällä pa­lo­pu­heit­a ja pai­no­tuotteita viljellen.^[ix] Eng­lanti­lais­ten situ­ationis­tien aktiivinen toiminta ta­pahtui King Mob -lehden ohella graf­fi­teja maalaamalla, osal­lis­tu­mal­la 17. maa­lis­kuu­ta 1968 Yh­dys­val­to­jen lä­he­tys­tön edus­talla jär­jes­tet­tyyn mie­lenosoi­tuk­seen, sekä lä­het­tämällä ­va­leasui­nen jou­lu­pu­kki Ox­ford Stree­tin -liik­keisiin ja­kamaan ilmaislahjoja le­lu­hyl­lyiltä.^[x] Chris­topher Grayn eng­lan­nin­nos SI:n pää­teks­teis­tä, "Leaving the 20th Centu­ry" (1974), sai Jamie Rei­din ku­vi­tuk­sen ja tai­ton. Vas­ta ­Sex Pis­tols-buumin myö­tä sen en­simmäinen pai­nos myy­tiin lop­puun, muu­toin kirja­nen oli­si to­den­näköisesti huk­kunut vas­taa­vien oma­kus­tan­tei­den jouk­koon.^[xi]

McLarenin siirtyessä vaatealalle jatkoi Reid poliittisesti hie­man loo­gi­sem­mal­la tiel­lä vastatessaan vasem­mis­to­lais­en Su­bur­ban Pres­s -lehden taitosta. Lehdellä oli oma pai­no mikä aut­toi niin Mus­tien Pant­te­rei­den, äärifemi­nis­tien kuin van­kien oi­keuk­sia ajavi­en un­der­ground-lehtien jul­kaisemi­ses­sa.^[xii] Suburban Pressin keh­nosta varustetasosta, olematto­masta kuvamateriaalista sekä typo­grafis­ten mahdollisuuksien ra­jallisuudesta johtuen Reidin taitto perustui kol­laasitekniikalle.^[xiii] Ar­tik­ke­lien si­säl­löl­li­ses­tä ja pai­no­tek­ni­ses­tä lu­kukel­votto­muu­desta joh­tuen kol­laasi pys­tyi parhaimmillaan il­maisemaan paljon yksinker­taisemmin sen mi­hin teks­tien po­liittinen mantra pyrki. Saa­dak­seen vaih­te­lua mo­no­toni­seen pai­no­jäl­keen Reid koos­ti ar­tikke­lien ot­sak­keet muista leh­distä lei­ka­tuilla tekstityypeillä. Niin Atelier Populairen kuin Suburban Pressin­ julkaisuformaatin anti-estetismi hyödynsi­­­ situationistien­­­­­­ me­to­de­ja. Näin resurssien puute käännettiin vahvuudeksi. Su­bur­ban Press käyt­ti­ uudelleen päiväleh­tien ­­­­ koo­dis­ton niin, että kuva tai teks­ti muut­tui al­ku­pe­räi­sel­tä si­säl­löltään anti­teesiksi it­ses­tään. "Varastetun" ku­van/tekstin  ­ détournement toi­mi lu­ki­jan oi­val­lus­ky­kyä esiin hou­kut­ta­vana di­dak­tise­na stra­te­giana pa­rem­min, kuin pien­leh­tien pro­vosoivat mani­festit itses­sään. ­­­­­­­­­

3.10. MUSICIANS - SMASH YOUR INSTRUMENTS^[xiv]

Malcolm McLaren päätti vuonna 1976 perustaa rock-yhtyeen jonka tuli mainostaa Vi­vien­ne­ Westwoodin suunnittelemia ­vaat­tei­ta ja näi­tä vaatteita ainoana myyvää, pariskunnan yhdessä omista­maa "Sex" -­­lii­ket­tä.^[xv] Sex Pis­tols muu­si­koi­ta et­sies­sään McLa­renilla oli mie­lessään sel­keästi kau­pal­lis­ten ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen, mutta poliit­ti­sesti seka­vasta men­nei­syy­destään joh­tuen hänen markkinointistrate­giansa olivat peräisin si­tu­ationis­teilta.

Sex Pis­tols-ni­mi­nen si­säl­lyk­se­tön merk­ki (la­bel) piti tehdä tun­ne­tuksi. West­woo­din suun­nit­te­lemat vaat­teet olivat var­sinai­nen tarkoite (signi­fioi­tu), joihin mer­kityksiltään avoimen sig­ni­fi­oijan Sex Pistol­sin tuli viitata. Tämän kaavaan heikointa lenk­kiä, "nime­töntä" yhtyettä merkityk­sellistämään tarvittiin graa­fi­nen suun­nit­te­li­ja. McLaren otti yh­teyt­tä en­ti­seen opis­ke­li­ja­kol­le­gaan­sa Ja­mie Rei­diin.^[xvi] Reid kiin­nos­tui Sex Pis­tols -i­ma­gon suunnit­te­lus­ta, kos­ka näki yhtyeen mah­dolli­suute­na ta­voit­taa sel­lais­ta ylei­söä jota kes­ki­luok­kai­ses­sa yli­opis­tomaa­il­mas­sa kiertä­nyt vasem­misto­lainen pienlehdistö ei ol­lut aiemmin saa­vut­ta­nut.^[xvii] Jäl­ki­käteen aja­tel­tuina McLarenin ja Reidin ta­voit­teet olivat täysin vastak­kai­set. Vaikka McLaren ei ollutkaan ha­lu­kas leimaamaan vaate­ri­pustimeksi suunniteltua rip off -yhty­et­tään vasemmistolaisradikalismilla, ei Rei­dil­lä ollut aikaa tai mie­len­kiin­toa muuttaa Su­burban Pres­sissä oppi­maansa ilmaisuta­paa.^[xviii] Sa­mat dadaistiset juu­ret omaa­vana kuin Ha­mil­to­nin ja Bla­ken Pop-tai­de, mutta pu­nasävyi­semmäs­sä maape­rässä kas­vaneena Reidin kol­laaseis­ta tuli hetkel­li­sesti lon­too­laispe­räi­sen ala­kulttuurin valtatyy­li.

---

[i]. Aiheesta laajemmin kts: Frith & Horne 1987, 49-52.

[ii]. Whiteley 1987, 182, Fountain 1988, 60-6.

[iii]. Aiheesta enemmän kts. Marcus 1989, 438-9; Taylor 1988, 21; Savage 1991, 33; Knabb 1981, ix, 380: "Gray's 'Lea­ving the Twen­tieth Cen­tu­ry: The In­complete Work of the Situ­ationist In­terna­tional' (Lon­don, 1974) is a con­fusionist hodge­podge. Now out of print." H­uo­nona­kin käännöksenä Gray'n kirjan vaikutus eri­tyi­ses­ti pun­kin ja sitä seuraavan post-punk sukupol­ven reto­rii­kassa oli, kuten tämä työ yrittää osoittaa, merkittä­vä. Ibid ,377: "pro-situ: pejora­tive (halven­tava) term referring to fol­lowers (pas­sive or acti­ve) of the SI". "The La­test Exclu­sions". Inter­na­tionale Si­tu­ationniste #12, syyskuu 1969. Ibid, 293-4: "On 21 December 1967 Timothy Clark, Chris­topher Gray and Donald Nichol­son-Smith were excluded from the SI just as they were get­ting ready to publish a journal in England and begin a group activity  there [...] Gray has sin­ce published a rag cal­led King Mob which pas­ses, quite wrongly, for being slightly pro-situ­ationist [...]"

[iv].Vermorel 1989, 222-3.

[v]. Taylor 1988, 18; Marcus 1987 438; Savage 1991, 40-2, jossa on selvitys filmiprojektin eri vaiheista.

[vi]. Psykomaantiede = Maantieteellisten ympäristöjen tiettyjen, tiedostetusti tai tiedostamatta organisoitujen, täsmällisten lakien tai yksilöiden tunteisiin tai käyttäytymiseen kohdistuvi­en määrätynlaisten vaikutusten tutkiminen.

Dérive = Urbaanin yhteiskunnan olosuhteisiin liittyvän kokeelli­sen käyttäytymisen muoto: vaihtelevien ympäristöjen kautta luo­tujen tilapäisten reittien tekemisen tekniikka. Käytetään myös jatkuvan ajelehtimisen tiettyä jaksoa määrittävänä käsitteenä. Sederholm 1994, 79-90; "Definitions". Internationale Situation­niste. #1, kesäkuu 1958. Knabb(ed) 1981, 45-6; Chtcheglov 1981, 4; Debord 1981, 50-54. Debordia hyödyntäen tarkastelee T.J. Clark Pariisin bulevardiverkoston rakentamisen; "haussmannisaation", ideologisia syitä. kts. Clark 1990, 3-78, passim.

[vii].Savage 1991, 33; Sederholm 1994, 220.

[viii].Taylor 1988, 21; Savage 1991, 87-9.

[ix]. Reid & 1987, 13, 15; Savage 1991, 25-7; Taylor 1988, 11-15.

[x]. Tapahtui muutakin: Vuonna 1970 Lontoossa järjestettiin Miss Maailma kisat. "Kisapaikan" edustalle  park­kee­ra­tun auton alla rä­jäh­ti pommi mikä oli King Mobille läheisten te­rro­ris­ti-situ­ationis­tien aikaansaannosta. Suurempi skandaali syntyi kui­tenkin femi­nisti­radikaalien ryhtyessä provosoimaan itse ti­lai­suutta. Tästä ker­too muun muassa mukana ollut ja po­lii­siasemalle pääty­nyt Lau­ra Mulvey; kts. Mulvey 1989, 3-5.

[xi].Reid 1987, 38-41; Fountain 1988, 59-60; Melly 1970, 119-121; Savage 1991, 34-5, 111; Sederholm 1994, 220-2.

[xii].Reid 1987, 37-8.

[xiii]. Reid 1987, 35-8; vrt. Frith & Horne, 195-6, viite 12.

[xiv]. King Mob flyerin slogan; Savage 1991, 27.

[xv].Kts. Taylor 1988, 21-2; Savage 1991, 129. Erityisesti West­woodiin vaatesuunnittelijana keskittyy McDermott 1988, passim; kts. myös Vermorel 1989, passim.

[xvi].Reid 1987, 45.

[xvii].Reid 1987, 55.

[xviii]. Reid 1987, 55.